ITduunit.fi ja ohjelmistoalan tulevaisuus

Janne Kuikka on kulkenut pitkän matkan pohjoisesta Oulusta Turkuun ja löytänyt lopulta tiensä IT -rekrypuolen villiin maailmaan ja osaksi Talentedin tiimiä (jossa on muuten kuuleman mukaan usampikin oululainen mukana joko perustajajoukossa tai työntekijänä). Janne ehti olla vuoden verran töissä, kunnes hän päätti tehdä kuten alalla pitää, eli pysyä varpaillaan ja olla valmis opettelemaan uusia asioita. Hän otti vetovastuun Talentedin uudesta nettisaitista ITDuunit.fi ilman aiempaa kokemusta softaprojektipäällikön tai Product Ownerin pestistä. Saitti näki päivänvalon hetki sitten ja istuimme Jannen kanssa alas haastatteluun sivuston sielunelämästä ja ohjelmistoalan tilanteesta ylipäätään.

Miten ITduunit.fi käytännössä toimii?

Jos muusikoilla tai stand-up -koomikoilla on agentit, niin miksei myöskin ohjelmoijilla? Talentedin tavoitteena on olla devaajan paras kaveri ja ITduunit.fi:n ajatus muodostui heidän kuunneltuaan ympärille keräämäänsä yhteisöä. Saitin tarkoituksena on kerätä Suomen (ja jatkossa ulkomaiden) ohjelmistoalan työpaikat ja projektit samaan paikkaan. Tarve tulee suoraan devaajayhteisöltä, jonka mielipide oli, että ensimmäinen ajatus työttömäksi jäädessä on: “Mitähän sitä olisi tarjolla?” Devaajapaikkojen työpaikkailmoituksia luetaan muutenkin ihan vain yleisestä mielenkiinnosta — hieman samaan tapaan kuin asuntoilmoituksia.

Sivusto toimii käytännössä niin, että jos sitä selatessa löytää unelmiensa työpaikan, voi joko siirtyä suoraan alkuperäisen työpaikkailmoituksen sivulle, tai saada apua työnhakuprosessiin hankkimalla itselleen oman agentin. Kutsun kuultuaan agentti ottaa jutulle ja alatte yhdessä katsomaan, kuinka sinut saataisiin haluamaasi paikkaan töhin. Agentin tehtävä on tukea sinua työnhakijana kaikin tavoin, esimerkiksi kyselemällä taustatietoja muilta kohdeyrityksen työntekijöiltä.

Product Ownerina oleminen oli Jannelle intensiivinen kurssi siitä, miten softaprojekti tuodaan päivänvaloon. Hän kokee, että on taas pienen askeleen lähempänä palvelemiaan ihmisiä ja mm. featureiden rakentamiseen liittyvien nyanssien pohtiminen on tullut tutuksi. Onneksi prokkista sai viedä eteenpäin osaavien ja auttavaisten ihmisten kanssa.

Miten yritykset käyttävät konsultteja ja freelancereita nykyään?

Softan kehittämisestä on tullut niin olennainen osa jokaisen yrityksen liiketoimintaa, että erillisestä IT -alasta puhuminen alkaa olla jo historiaa. Yritykset haluavatkin yhä useammin osaamista myös talon sisään ja monissa organisaatioissa rakennetaan omaa devaajatiimiä.

Konsulttien käyttäminen on joustava ja hyvä mahdollisuus lisätä yrityksen osaajakapasiteettia, mutta se tulee pitkässä juoksussa väistämättä omaa tiimiä kalliimmaksi. Hybridimalli on siis todennäköisesti jatkossakin suosittu, eli konsultteja käytetään sekä freelancereina, että konsulttitaloilta palkattuina aloittamaan projekteja ja toimimaan lisäkäsinä jo käynnissä olevissa.

Jatkokehitys ja kansainväliset projektit

Seuraavaksi datalähteitä halutaan lisätä ja mukaan halutaan muun muassa Maria 01:sen startup-työt sekä MOL:in dataa. Tavoitteena on myös saada kaikki julkkaripuolen keikat samalle alustalle. Lisäksi myös yrityspuoli halutaan mukaan rakentamalla avoin Wiki ohjelmistoyrityksille, joihin ne voivat päivittää itse tietoa luvuistaan ja esimerkiksi kuvauksen kulttuurista ja hierarkiastaan.

Kansainvälistyminenkin on tulevaisuuden suunnitelmissa, sillä viimeistään Korona on opettanut monet kääntämään katseensa ulkomaisiin projekteihin. Nyt, kun kaikesta työstä on tullu paikkariippumatonta, voi töitä tehdä “vaikka Härmästä käsin”, kuten Talentedin toimitusjohtaja Harri Sieppi kertoi yrityksen markkinatilannekuvassa (jota muuten kannattaa seurata). Esimerkiksi Ruotsissa on kuulemma “hillittömästi” avoimia mahdollisuuksia, joihin voi mennä tarjoamaan suomalaista koodiosaamista.

Paikkariippumaton työ ja toimistoelämän hyvät puolet

Keskustelimme hetken yleisesti paikkariippumattomasta työstä. IT -ala on ollut jo pitkään käytännössä valmis etätoimintamalliin ja toivottavasti myös muilla toimialoilla herätään huomaamaan paikkariippumattomuuden edut, eikä palattaisi takaisin vanhaan. Janne toivoo, että epidemian jälkeen ei palattaisi takaisin vanhaan ja nyt onkin hyvä aika miettiä, tarvitseeko organisaationne välttämättä toimistoa tai ysistä viiteen työaikataulua. Paikkariippumattomuus ja asynkronisen kommunikoinnin kehittäminen avaavat aivan uusia mahdollisuuksia työn organisoimiseen, eikä tästä keväästä saatujen oppien kannata antaa mennä hukkaan.

Janne pohdiskeli myös toimistotyön etuja. Ad-hoc keskeytykset ja sattumalta kuullut keskustelut tavallaan myös kuuluvat töiden tekemiseen ja ne voivat olla yllättävän tärkeä ja huomaamaton keino jakaa tietoa. Ja pakkohan se on myöntää, että toimistolla on kiva käydä. Työkaverien näkeminen pitkästä aikaa on hauskaa ja jatkossa voikin tarkastella, mikä on itselle sopiva suhde toimistolla käymisen ja muualta työskentelyn välillä.

Tutustu Talentedin ITduunit.fi -sivustoon täällä: https://itduunit.fi

Jos haluat olla yhteydessä Janneen tai muihin Talentedin agentteihin, kannattaa liittyä Talentedin Slack -yhteisöön: https://join.talented.fi

Kuuntele alkuperäinen haastattelu, jonka pohjalta blogikirjoitus on tehty Anchorista, Spotifystä tai YouTubesta.