Aradon tiimi on jo ehtinyt mökkihöperöityä ja tätä helpottamaan Anssi, Henkka ja Mikko nauhoittivat etäpodcastin viime aikojen fiiliksistään. Miten Korona vaikuttaa IT -alalla ja minkälaisia vinkkejä etänä jo pitkään työtään tehneet softakonsultit antavat Korona-arkeen?
IT -ala ovat toistaiseksi välttynyt suurimmilta pandemiaan liittyviltä takaiskuilta, mutta monessa asiakasyrityksessä käynnistyvät YT -kierrokset ja budjettileikkaukset tuovat mukanaan tummia pilviä. Vaikka IT onkin osa jo käytännössä jokaisen firman bisnestä, on konsulttien palkkaaminen loppupeleissä kuitenkin tukitoiminto. Epävarmoina aikoina halutaan tukeutua omiin tekijöihin ja kooditaitoisia etsitäänkin nyt rekryjen, ei ostojen kautta. Tilanne on jonkin verran vilkastuttanut rekrymarkkinoita myös hakijapuolella, kun työnantajastaan epävarmat koodarit päättävät ennakoida ja vaihtaa firmaa.
Selkeän end-daten puuttuminen vaikeuttaa päätöksiä, kun tilanteen normalisoitumisesta ei ole toistaiseksi aikatualua. IT -konsultointi elää vahvasti muun talouden mukana, joten vielä joudutaan varautumaan siihen, että tämän hetkinen tilanne voi olla tyyntä myrskyn edellä. Tilanne on tuonut kuitenkin myös positiivisia muutoksia mm. siinä, miten asiakkaat suhtautuvat etätyöskentelyyn ja offsite -tekemiseen. Jokainen muutostilanne tuo mukanaan myös mahdollisuuksia ja remote-first -ajattelun ympärillä tapahtuva keskustelu on ehdottomasti yksi Koronaan liittyvistä positiivisista trendeistä.
Asiakkaiden osalta etäkonsultointiin siirtyminen on sujunut enimmäkseen kivuitta — onhan IT -ala ollut pitkään edelläkävijä erilaisissa etätyön muodoissa. Esimerkiksi Anssi on on ollut IF:llä työskennellessään osa Pohjoismaista hajautettua tiimiä.
Kotoa käsin työskentelemiseen liittyvät etäongelmat ovat sen sijaan olleet hyvin samanlaisia, kuin monessa muussakin perheessä. Projektien edistämisen lisäksi tulleet etäkoulu, etäpäiväkoti ja etävälitunnit ovat pitäneet perheelliset konsultit kiireisinä. Podcast -kolmikko listasi muutamia parhaita käytäntöjään etä-arjen helpottamiseksi.
Kotoa käsin työskenneltäessä auttavat selkeä rytmi ja tavat. Suunniteltu aamurutiini käynnistää päivän ja asettaa kontekstin oikein. Perheellisille voi toimia Anssin tavoin päivän rytmittäminen muksujen lukujärjestyksen mukaan. Pitämällä välitunnit samaan aikaan lasten kanssa saa tauotettua päivää, sekä samalla vietettyä kätevästi enemmän aikaa perheen kanssa.
Koulumaailmasta on hyvä ottaa mallia myös kasaamalla oma lukujärjestys. Ennakkoon suunniteltu kalenteri orientoi päivään ja auttaa etenkin etätyöskentelyn perisyntiin: päivien venymiseen. Vaikka kuinka olisikin sellainen olo, että ei saanut päivän aikana tarpeeksi aikaiseksi, ei illoista voi napata loputtomiin lisäaikaa töille. Etukäteen päätetty töiden päättymisaika auttaa ja työnteko kannattaa katkaista jollain rutiinilla: esimerkiksi laittamalla kokinhattu päähän ja kokkaamalla perheelle ruokaa.
Monissa organisaatioissa tavaksi muodostuneet iltapäiväkahvit kannattaa toisinaan pitää myös asiakkaan kanssa. Muutenkin etänä työskennellessä on hyvä mieluummin ylikommunikoida, kuin jättää asioita oletusten varaan. 1-on-1 -puheluiden kynnys kannattaa pitää matalana ja jos tilanne sallii, hoitaa nopeat asiat mieluummin puhelulla viestin muotoilemisen sijaan. Ylipäätään kommunikoinnista asiakkaan kanssa on hyvä keskustella tavallista enemmän, jotta kaikki ovat samalla sivulla yhteydenpitämiseen liittyvistä oletuksista.
Jos on tilanteessa, jossa tapaamisia kertyy päivän mittaan useita, kannattaa kiinnittää huomiota ns. Zoom Fatigueen. Videopuhelun aikana on hyvin tietoinen omasta ulkonäöstään ja siitä, miltä ympäristö ja takana oleva huone näyttää. Tilanne ei välttämättä tunnu niin vakavalta tiimikaverien kanssa keskustellessa, mutta etenkin edustustehtävissä olevat saattavat kokea videokonferenssiputken raskaaksi.
Yksi helppo ratkaisu tilanteeseen on joko pitää kameraa välillä pois päältä tai soittaa perinteisiä puheluita. Monet ovat luontevampia puhelimen kanssa ja se antaa muutenkin enemmän vapauksia liikkumisen, omien ilmeiden ja käsillä tekemisen suhteen. Olet varmasti huomannut, että kaverien kanssa on ihan kiva soitella samalla, kun tekee tiskejä tai on lenkillä ja sama pätee myös työelämään. Jos siis päivän tapaamisputki alkaa kiristää, kannattaa välillä olla mukana vain puheen välityksellä.
Tietotyöläisen tärkein resurssi on keskittyminen ja kyky pitää oma työmuisti käytössä. Työssä käytettävät pikaviestimet harvoin auttavat tätä tavoitetta ja esimerkiksi Slackista muodostuu helposti Whack-a-Mole -tyyppinen peli, jossa vain pyritään lyömään häiriötekijöitä pois mahdollisimman nopeasti.
Tunnemme kaikki tilanteen: saat viestin Slackiin, joka ei ole tällä hetkellä oleellinen, mutta siihen pitää kuitenkin vastata myöhemmin. Nyt työmuistisi on pulassa. Sen pitäisi pystyä samaan aikaan sekä keskittymään käsillä olevaan tekemiseen, että muistaa vastata kysymykseen myöhemmin. Mikko on ratkaissut ongelman käyttämällä Slackin drafteja muistivihkona. Kirjoittamalla tekstikenttään nopeasti pari kirjainta, jää kysymys muistiin ja siihen muistaa palata myöhemmin.
Ylipäätään on vähänkään keskittymistä vaativissa töissä hyvä toimia, kuten Henkka ja pitää Teams tai Slack pois päältä ja päästä läpi korkeintaan suorat viestit tai maininnat. Tällä tavoin Slackiin voi palata paremmalla ajalla keskustelemaan kevyemmistäkin aiheista.
Alkuperäisen podcastin voit kuunnella täältä tai Spotifystä.
