Kun tekoäly tulee mukaan kehityksen jokaiseen vaiheeseen, siirtyy kehittäjä hallinnoimaan kokonaisuutta.
Stefano Garusi on tehnyt ohjelmistokehitystä 20 vuotta, joista kymmenen konsulttina, joten alalla tapahtuvat muutokset eivät ole hänelle tarkalleen ottaen enää uusia. Tekoälyvetoinen ja agenttinen kehitys on kuitenkin tuonut niin paljon uusia mahdollisuuksia, että haastatellessamme häntä työnsä muutoksesta, päätyi Stefano visioimaan hyvin pitkälle kehittäjien työn ja ohjelmistoalan tulevaisuutta. Muutokset ulottuvat hänen mielestään automatisoiduista kehitysputkista aina siihen, miten organisaatiot kehittävät, oppivat ja keskustelevat.
Ohjelmistokehitys on jo muuttunut, mutta ei läheskään niin paljon, kuin se tulee muuttumaan.
Stefanon näkemyksen mukaan lähes kaikki organisaatiot pyrkivät tällä hetkellä rakentamaan kehityssykliään uudelleen tekoäly edellä. Hänen mielestään tekoälyä voidaan hyödyntää jokaisessa kehitysprosessin vaiheessa vaatimusmäärittelystä suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja ylläpitoon.
Organisaatioissa onkin käynnissä mittava suunnittelu- ja testaustyö, jossa jokaisen vaiheen osalta määritellään, miten siinä voidaan hyödyntää tekoälytyökaluja parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän jälkeen on myös tärkeää ketjuttaa vaiheet niin, että yhden vaiheen tuotos muuttuu seuraavan vaiheen kehotteeksi. Vain suunnittelemalla kehityssykliä tällä tavoin voidaan alkaa siirtyä kohti koko kehitysputken kattavaa automaatiota.
Kokeneen kehittäjän arvo on pitkälti hänen päässään. Se piilee vastauksissa kysymyksiin, kuten “Miten nämä järjestelmän osat liittyvät toisiinsa?”, “Miksi tämä ominaisuus on tehty niin kuin on?” tai “Mitä asiakas nyt oikeasti tarkoittaa ja haluaa?” Stefanon mielestä tämä hiljainen tieto pitää nyt saada kirjattua ja tallennettua tekoälyn käyttöön.
Kun kehitän toiminnallisuuksia, minulla on kaikki yhteydet päässäni. Nyt kaikki ne yhteydet ja konteksti pitää siirtää tekoälylle.
Nykyisten kehittäjien on opittava tunnistamaan oma ajatteluprosessinsa ja kirjoittamaan se auki. Dokumentaation tulee tarkentua, ja vaatimukset pitää muotoilla niin yksiselitteisiksi, että tekoäly osaa toimia niiden perusteella tehokkaasti ja tarkasti. Tämä kaikki ei myöskään tule onnistumaan yksin, vaan kehittäjien tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä organisaation sisällä.
Tätä prosessia ei tarvitse tehdä vain tekoälyn ja agenttien hyödyksi. Kun tieto on kirjoitettu auki, se on koko organisaation käytössä.
Stefano korostaa tiedonkeruun tärkeyttä, tapahtui se dokumentoimalla tai automaattisesti: “Aina kehittäessäsi ominaisuuksia käyt keskusteluja eri tiimiläisten, ja nykyään myös tekoälyn, kanssa ja opit uutta. Nyt tämä sama oppimisprosessi pitäisi saada siirrettyä tekoälylle.”
User Storyt, dokumentaatio, Teamsissa ja Slackissa käytävät keskustelut ovat nyt kaikki hajallaan eri paikoissa. Stefanon näkemyksen mukaan niistä muodostuu tulevaisuudessa yhtenäinen konteksti, josta tekoäly ja agentit ammentavat. Kehittäjien tehtäväksi tuleekin rakentaa tavat, joilla tämän yhteisen muistin kertymistä hallitaan, ohjataan ja automatisoidaan.
Oppivan ja muistavan tekoälyn ei tarvitse olla vain avuksi ohjelmistokehityksessä, vaan ajatusta voidaan soveltaa koko organisaation toimintaan. Stefano myöntää, että kyse on vielä hänen päässään olevasta melko korkean tason konseptista, mutta toteaa: “Etenkin isommissa yrityksissä tämä voisi auttaa koko organisaatiota oppimaan.”
Mielestäni tekoäly voi auttaa vastaamaan kysymykseen: "Miten organisaatiomme oppii?"
Keräämällä tarpeeksi tietoa eri lähteistä ja oikeassa muodossa voidaan Stefanon mielestä muodostaa organisaation yhteinen tietovaranto, eräänlaiset keskusaivot, joka mallintaa, mitä organisaatiossa tapahtuu. Kuka tahansa voi sen avulla saada vastauksen kysymyksiinsä, ja tieto tarkentuu joka päivä uusien vuorovaikutusten myötä.
“Kokemukseni mukaan näkemyserot eri tiimien välillä ovat suurin virheiden, väärinymmärrysten, palaverien ja hukatun ajan lähde.” Stefano kokee, että tekoäly voi myös toimia tulkkina eri tiimien välillä ja säästää näin kaikkien aikaa.
Ohjelmistoalan ammattilainen näkee asiat ohjelmistokehityksen näkökulmasta. Hänellä voi olla jokin käsitys siitä, miten myynti näkee saman asian, mutta ei välttämättä sanoja kuvata omaa näkemystään myynnin kielellä. Stefanon mielestä kielimalli, jolle on syötetty kaikki näkökulmat ja niistä käytävät keskustelut, pystyy siihen.
Lopputuloksena viestintä organisaation sisällä sujuvoituu, ja tämä voi myös tuottaa pitkällä aikajänteellä säästöjä yritykselle ajankäytön tehostuessa.
Stefano suhtautuu tulevaan innostuneesti, mutta muistuttaa, että tekoälystä saa parhaan hyödyn, kun tekee pohjatyönsä huolella. Tämä siksi, että tekoäly on lopultakin prosessin vahvistin: hyvin määritelty prosessi monistaa laatua, heikosti määritelty monistaa virheitä. Siksi kehitysputkeen, ohjeistukseen ja laadunvarmistukseen kannattaa panostaa heti alussa.
Jos agenttisessa kehitysputkessa on virhe, se monistaa myös virheitä.
Stefanon mielestä alan suurin avoin kysymys, ja samalla suurin mahdollisuus, on selvittää, millainen kehote tuottaa halutun lopputuloksen. “AI on mahtava työkalu, mutta juttelemme silti tietokoneelle,” Stefano huomauttaa ja korostaa, että kehotteiden testaamiseen, muotoiluun ja kehittämiseen on tärkeää käyttää aikaa, jotta prosessista saadaan riittävän luotettava. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun lähdetään kehittämään koko kehitysputken toimintaa, koska kehotteiden laadun täytyy silloin pysyä korkeana prosessin jokaisessa vaiheessa.
Stefanolle itselleen tekoälyn tuoma muutos on ollut mieluinen. “Tykkään koodata, mutta minua ovat aina kiinnostaneet enemmän ohjelmistokehityksen tuomat tulokset liiketoiminnalle.”
Stefanon mielestä kehittäjän rooli siirtyykin yhä enemmän ohjelmistokehitysprosessin ylle. Kehittäjä toimii jatkossa rajapintana liiketoiminnan, asiakkaan ja laadunvarmistuksen välillä. Hän tarkentaa yhdessä kaikkien kanssa sen, mitä rakennetaan, ja muotoilee tarpeet niin tarkasti, että tekoäly pystyy toteuttamaan ne.
Valvomme prosessia jatkossa alusta loppuun paljon kokonaisvaltaisemmin kuin nyt.
Samalla kehittäjä pitää huolen siitä, että vaiheiden välillä kulkeva tieto on oikeaa ja tarkkaa. Liiketoiminnan ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat aina olleet tärkeitä vahvuuksia konsultille.
Nyt ne nousevat koko työn keskiöön.
